Artikkelit

Kännykän lyhyt historia

Kännykkä eli matkapuhelin on kaikille tuttu väline, ja nykyään kännykät ovatkin syrjäyttäneet täysin perinteiset lankapuhelimet. Kännyköitä kutustaankin nykyään vain puhelimiksi, sillä sekoittumista lankapuhelimeen ei voi enää tapahtua. Mutta mistä kännykät ovat saaneet alkunsa ja mikä on sanan kännykkä alkuperä?

Kännykkä – Nokian alkuperää

Termin kännykkä keksi alun perin Aarne Visuri työskennellessään Nokialla. Termi keksittiin jo vuonna 1977 – paljon ennen kuin se levisi yleiseen käyttöön. Ensimmäinen kännykkä oli Nokia SV1500 ”käsiradiopuhelin”, joka ei todellakaan ollut nykyisiä kännyköitä muistuttava laite. Tämä laite oli suunniteltu viranomaisten ja yritysten käyttöön. Itse sana kännykkä juontaa juurensa sanaan ”känny”, joka tarkoittaa pienen lapsen kättä.

Kännykkä oli aluksi myös Nokian rekisteröimä tavaramerkki. Alkuun Nokia koitti jopa estää yhtiön tavaramerkin käyttöä yleisesti; joskin nopeasti Nokian oli hyväksyttävä, että termistä kännykkä oli nyt tullut yleisnimitys.

Yleistyminen 1990-luvulla

Vaikka termi ”kännykkä” keksittiin jo 70-luvulla, Nokia julkisti ensimmäisen kännykkänsä vasta 80-luvun lopulla – yli 10 vuotta myöhemmin. Vielä myöhemmäksi siirtyi laitteiden yleistyminen; kännykät alkoivat yleistyä vasta 90-luvun puolivälin jälkeen. 80-luvun puolella kännykät olivat vielä hinnoiltaan niin kalliita, että niitä oli käytössä lähinnä varakkailla yrittäjillä. Nykyiseen rahan arvoon muutettuna mm. 87-vuoden Mobiran kännykkä maksoi lähes 9000 euroa!

Kun laitteiden valmistus alkoi muuttua massatuotannoksi ja hinnat laskea, alkoi myös kännykät yleistyä suomalaisten käytössä. 1990-luvun jälkipuoliskolla kännyköitä alkoi olla jo varsin yleisesti käytössä; 1997 kännyköitä oli vähintään yksi kappale jo joka toisessa suomalaisessa kotitaloudessa. Vuosituhannen vaihtuessa matkapuhelimia löytyi ainakin yksi jo 85% kotitalouksista. Viisi vuotta tästä eteenpäin, ja melkein puolet kotitalouksista hoiti kaikki puhelut kännykän avulla. Lankapuhelin oli siis kuollut varsin nopeasti.

Muovikuoriset kännykät – kestivät lähes kaiken

Tämän päivän älypuhelimia käyttäessä voi olla hankala muistella aikoja, jolloin puhelimia ei saanut rikki käytännössä millään. Muovisen kännykän kuoret suojasivat laitteen sisuksia lähes kaikelta, ja edes ulkokuorta ei meinannut näistä laitteista saada millään halki. Aikakausi loi joitain legendaarisia laitteita, jotka elävät intetnetissä vieläkin; monet tietävät, kuinka Nokia 3310 on edelleen täysin rikkoutumattoman kännykän maineessa. Nokia 3310 kuvastaakin eräänlaista puhelimen elinkaarisuunnittelun huippua – se oli kehittynyt puhelimeksi, joka oli käyttännössä mahdoton rikkoa, ja tämän mallin jälkeen matkapuhelimet ovat muuttuneet vain helpommin rikkoutuviksi, eikä paluuta vanhaan ole näköpiirissä.

Hintakehitys

Siinä missä kestävyys ensin parani ja sittemin on lähinnä huonontunut, on kännyköiden hintatasossa myös samanlainen ”käyrämuotoinen” trendi. Ensin hinnat olivat matkapuhelimissa todella korkeat, jonka jälkeen laskusuunta jatkui todella pitkään. Älypuhelimien markkinoille tulon jälkeen kehityksen suunta kuitenkin muuttui: viimeisen kymmenen vuoden aikana kännyköiden hinnat ovat nousseet, ja etenkin kalliimpien mallien korkeimmat hinnat ovat kivunneet yhä ylemmäksi.

Vastaavatko ominaisuudet enää hintatasoa?

Vaikka hintataso onkin kännyköissä noussut merkittävästi, on myös uusien matkapuhelimien ominaisuudet jotain aivan erilaista mitä vanhoissa kännyköissä. 15 vuotta sitten puhelimen tärkeimmät ominaisuudet olivat soittaminen ja tekstareiden lähettäminen, kun tänä päivänä ne saattavat olla kamera ja näytön tarkkuus. Nykyajan kännykkä onkin paljon muuta kuin pelkkä puhelin; se on käytännössä medialaite, tietokone ja kamera – kaikkea samaan aikaan.

Vastaako uusien puhelimien hintataso enää ominaisuuksia? Tästä voi olla montaa mieltä; monet maksavat kännykästä edelleen 1000 euroa ja ovat tyytyväisiä, kun taas toisten mielestä uuden puhelimen ei tulisi enää maksaa näin paljoa. Viimeisen muutaman vuoden aikana kännyköissä ei ole tapahtunut radikaaleja innovaatioita – perusominaisuudet kuten kamera ja netti ovat kaikissa edelleen samat, ja erot ovat pääosin inkrementaalista kehitystä mm. akunkeston, kameran ominaisuuksien ja näytön kohdalla. Tärkeämmäksi on noussut myös kännykän ulkonäkö, ja design onkin jo monille tärkeä seikka uutta matkapuhelinta valitessa.